maanantai 20. helmikuuta 2012

 Satunnaisia kuvia syksyltä ja talvelta 2011-2012
Kuvat saa suuremmiksi klikaamalla.

Jäinen pihlaja.



Käpytikka talvisessa omenapuussa.


maanantai 15. elokuuta 2011

Kuvia loppukesältä

Olen ottanut joitakin kuvia kesän aikana, ja vielä nyt elokuussakin on ollut paljon kauniita päiviä... Niimpä voisinkin laittaa vähän kuvia siitä, minkämoisia otuksia on pihamme lieppeillä lyllerrellyt. Myös kukkakuvia löytynee..


Kuvia klikkaamalla ne saa suuremmiksi.


Vesipisaroilla koristeltu seitti

Pihlaja auringossa



Pisaroita terälehdillä

Seitti

Hiirenvirnaa

Pirkko

maanantai 11. heinäkuuta 2011

30. viikko: Viimeinen varsinainen kuvauskerta

Metsän  vihreys ja vehreys yllättivät, vaikka kesä olikin jo pitkällä.




Viivytin viimeistä tekstiäni muutamia viikkoja. Osin syy oli kesäkiireiden, osin saamattomuuden, toisaalta tahdoin odottaa hyvää säätä. Vihdoin, kaivoin kamerani pölykerrosten alta ja hyppäsin pyörän selkään.
     Sorvaselle päästyäni totesin siellä olevan oikein ruuhkaa; kapeimman kohdan molemmilla rannoilla oli vesien lämpenemisestä innostuneita ihmisiä uimassa. Heinäkuisella taivaalla oli paljon kumpupilviä, mutta lämmintä riitti silti. Ilma oli läkähdyttävän kuuma, eivätkä Sorvasen monttuun yltäneet pienet tuulenvireetkään viilentäneet. Vaikka alhaalla rannan tuntumassa olikin paljon vilpoisempi kuin ylhäällä rinteillä, voisin silti valehtelematta veikata lämpöä olleen reippaasti yli 26 astetta.






Sorvasen kaltaisessa kirkasvetisessä lammessa on mukava uida.


Tähän kertaan olisi luvassa kuitenkin vielä vähän tietoa 


koivujen ja pajujen lisääntymisestä.


Näin kesällä puut ja pensaat kasvavat vilkkaasti. Koivu kukkii toukokuun keskivaiheilla ja valmistuneet siemenet alkavat varisemaan saman kesän heinä- elokuussa. Koivuissa heteet ja emit ovat samassa puussa, vain erikohdissa oksia, eli koivut ovat yksikotisia. Koivut, kuten muutkin puut, voivat lisääntyä pääasiassa kahdella eri tavalla; suvuttomasti vesoista taikka suvullisesti siemenistä. Suvuttomassa lisääntymisessä puiden vanhoista rangoista muodostuu uusia versoja. Nämä vesat ovat periaatteessa emäpuun klooneja. Suvuttomasti syntyvät useimmiten esimerkiksi Lapin vaivaiskoivut. 
    Pajut puolestaan ovat kaksikotisia, eli pajuissa emi- ja hedekukinnot ovat eri puissa, voidaan siis kuvitella pajujen olevan joko tyttö- tai poikapajuja. Pajut tarvitsevat hyönteisiä pölyttyäkseen. Lisääntyminen voi tapahtua siemenistä, juuri- ja kantovesoista sekä pistokkaista ja taivukkaista. Näin monta eri leviämistapaa omaten pajut valloittavatkin ensimmäisinä aukioituneet alueet ja kuivuneet rannat.


Kiitän kaikkia lukijoita ja vierailijoita
 blogini seuraamisesta, ja pyrin 
 lisäilemään joitain kuvia myöhemminkin.

Aurinkoista loppukesää kaikille!







maanantai 2. toukokuuta 2011

28. viikko

Pajunkissoista on selvästi muodostunut jo vakio-kuvausaihe... Mutta muutosta
on niin mukava seurailla, ja sen näkee niin helposti joten..
Tässä kuvassa näkyvät (jotenkuten) seuraavat kukinnon osaset:
Pörröstä lähtevät karvamaiset tikut ovat nimeltään PALHOJA ja
keltaiset pienet pallomaiset päät ovat PONSIA. Sekä ponsi että palho ovat
heteen rakenneosasia, eli tuo "pörrö" muodostuu useista HEDELEHDISTÄ.
Siitepöly on ponsien sisällä.



Muut maisemat olivat jo kauniin keväisen vihreän verhoamia, mutta Sorvasen reunat olivat silti vielä synkeät. Aurinkokaan ei paistanut kesämieltä luoden vaan käänsi kylmästi selkänsä pienille versoille, jotka yrittivät viimeisin voimin ryömiä mullan alta maailmalle.

Hiirenkorvat ovat taas historiaa. Pian puissa komeilevat jo täysikokoiset lehdet
tuottaen lehtivihreällään puulle sokeria ja muuta tarpeellista.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

siili


SIILI
Siili pihallamme heinäkuussa 2010

Siili on rauhoitettu eläin, eli sitä ei saa pyydystää, häiritä, siirtää, tappaa eikä sen pesää saa hävittää.













Siilit alkavat heräillä horroksestaan huhti- toukokuun vaihteessa sääoloista riippuen. Horroksen aikana laihtuneet ja nälkäiset siilit saattavat lähteä etsimään ruokaa vielä lumen ollessa maassakin. Siilit syövät pääasiassa hyönteisiä, toukkia ja matoja. Ne lähtevät liikkeelle vasta lämpötilan pysyessä yölläkin plussan puolella.
Siili pihallamme heinäkuussa 2010
 Siili-linkkejä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Siili
http://www.suomensiiliyhdistys.fi/