Sorvasen pinnalle oli varissut lehtiä ja maisema oli astetta syksyisempi.
Päätin tällä viikolla myös avata viimeviikkoista käsitettä, ja kertoa siitä vähän lisää:
Ruska
tarkoittaa kesävihantien kasvien (=lehtensä varistavien kasvien) syksyistä väriloistoa. Ruska saa värinsä lehtien sisältämistä väriaineista (joita ovat mm. ksantofyllit, karotenoidit sekä antosyaani). Ruskaa esiintyy maapallon alueilla, joissa on selvät vuodenajat. Ruska voidaan erotella kahteen eri ryhmään:
(yllä: mustikan varpu syksyn väreissä.[matkalla sorvaselle])
-Maaruska (varvut ja ruohovartiset kasvit) Värikkäimpiä kasveja: vaivaiskoivu, mustikka, juolukka ja riekonmarja.
-Puuruska (lehtipuut) Värikkäimpiä puita: pihlaja, haapa ja monet jalot lehtipuut.
(alla: haapa [populus tremula])
Komeimmillaan ruska on yleensä lämpimän kesän jälkeisinä aurinkoisina syksyinä, jolloin päivät ovat suhteellisen lämpimiä, mutta öisin lämpötila laskee hieman pakkasen puolelle.
Ensi viikolla kerron tarkemmin lehtien sisältämistä väreistä ja lehtien putoamisesta.
Lopuksi pientä ja yleistä sienistä:
Syksyllä, usein sateiden jälkeen, metsään ilmestyy kuin tyhjästä sieniä. Tai itse asiassa maan alla on koko ajan sienirihmastoja, piilossa ihmissilmältä. Syksyisin maan pinnalle ilmestyvä sieni on viralliselta nimitykseltään itiöemä. Itiöemät levittävät sienten itiöitä, ja niiden synty edellyttää riittävää kosteutta ja lämpöä. Tästä johtuen sienisato saattaa vaihdella huomattavasti vuodesta toiseen. Itiöemät myös paleltuvat helposti syksyn pakkasöinä, mutta uusi kehittyy, ja joitain sienilajeja voi esiintyä vielä hyvin myöhään syksyllä.
(yllä:)Punakärpässieni on koivun ja männyn juurisieni,
ja myös Suomen yleisin myrkkysieni.(kuva aivan Sorvasen rannan tuntumasta)
(alla: tuollaisia siellä möngersi monia kymmeniä samaan aikaan saman polun yli)