18. viikko

Ei varmasti löydy ihmistä, joka tosiväittelyssä lähtisi puolustamaan luonnon roskaamista. Sen mitä mukanaan metsään kantaa jaksaa myös viedä mukanaan pois, kotiin, tai lähimpään roskikseen. Tai niin sitä ainakin luulisi. Valitettavasti löytyy henkilöitä, jotka näkevät oikeudekseen nauttia luonnosta, mutta eivät koe olevansa vastuussa ympäristöstään. 

Luonnon roskaaminen on väärin sekä muita luonnossa kävijöitä että eläinkuntaa ja ympäristön kasvillisuutta ja vesistöjä kohtaan. Vaikkei roskaamisesi kattaisi kuin yhden karkkipaperin tai purkkapallon on sekin jo periaatteessa alku suuremmalle uhalle ja ongelmalle. Mietihän jos kaikki muutkin lenkkeilijät ja retkeilijät heittäisivät oman roskansa luontoon. Jo kuukaudessa ympäristöön olisi kertynyt huima määrä jätettä – saati vuodessa. 

Roskat eivät todellakaan ole osa luontoa. Ne sisältävät hurjasti luontoon kuulumattomia aineita ja yhdisteitä. Roskat eivät kovinkaan usein maadu, tai jos maatuvat niin äärettömän hitaasti. 

Sorvasella käydessäni olen törmännyt tyhjiin mehutölkkeihin, ongenkoukkuihin, karkkipapereihin ja muihin sinne kuulumattomiin roskiin. Siksi tuli mieleen nostaa aihe esille, sillä se koskettaa kumminkin meitä kaikkia.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=696&lan=fi

17. viikko

Joulu on vietetty, vuosi vaihtunut, loma pidetty ja flunssakiintiö podettu. Tänään palasin Sorvasen maisemiin jatkaakseni blogin pitoa. Katsotaan mitä kevät 2011 tuo tullessaan!

Puolenpäivän tienoolla ilmanpaine oli 1023,4 hPa, joka tarkoittaa että on korkeapaine. Jos ilmanpaine on yli 1030 hPa, se on hyvin korkea. Tänään siis ainakin Lahden yllä leijui selvä korkeapaineen alue.

 Ilma aiheuttaa maanpinnalle paineen. Merenpinnan tasossa ilmanpaine on keskimäärin 1013 millibaaria (mbar). Ilmanpaine ei ole kaikkialla sama, joten syntyy ilmanpaine-eroja (aiheuttavat tuulen). Kun aurinko lämmittää maanpintaa, ilma sen yläpuolella lämpenee, siten laajenee, kevenee ja alkaa nousta ylöspäin. Näin ollen ilma poistuu alueelta ja ilmanpaine laskee normaalin (1013 mbar) alapuolelle – syntyy matalapaine. Kohonnut ilma siirtyy ylätuulina muualle uuden nousevan ilman tieltä. Kohotessaan ilma kuitenkin jäähtyy, sillä ylempänä maan lämpö ei enää pidä kohonnutta ilmaa lämpimänä. Siispä jäähtynyt ilma alkaa painua takaisin alas. Alueelle, jonne jäähtynyt, raskas ilma laskeutuu, ilmanpaine kasvaa eli sinne muodostuu korkeapaine (ilmanpaine siellä siis yli 1013 mbar).  Matalapaine tuo mukanaan usein sateet, sillä lämmenneen ilman mukana taivaalle nousee myös vesihöyryä.

Talvella kaikkein kylmin sää koetaan korkeapaineen vallitessa. Silloin sää on myös usein selkeää.  Matalapaine lauhduttaa pakkaset, mutta tilalle tulevat yleensä pilvet ja sateet. Toki korkeapaineessakin voi olla pilvistä, sillä asiaan vaikuttavat auringonsäteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila. Myös pinnanmuodostus kyseisellä alueella vaikuttaa vahvasti pilvisyyteen.

 Kun kiipeää Sorvasen rannalta rinnettä ylös toiselta sivulta, on maisema hyvin erinäköinen.

Vuosi 2010: kuvakooste elokuusta joulukuuhun

Tässä kuvakooste vuodesta 2010.

 1.-6.viikko (30.8.-3.10.)

7.-11.viikko (17.10.-7.11.)

12.-16.viikko (14.11.-12.12.)