Useimmat nisäkkäämme ja kaikki maamme linnut talvehtivat aktiivisina – eli siis liikkuvat ja ruokailevat päivittäin. Muutamat lajit saattavat tosin paastotakin joitakin päiviä. Ja jotkut hakeutuvat yöksi suojaan kovilta pakkasilta.
Lumen alla on pimeää, mutta 'lämmintä', sillä lämpötila on tasaisesti lähellä 0-astetta. Maassa lumen alla talvensa viettävät monet hyönteiset ja pikkunisäkkäät. Tilapäisesti lumesta suojan saavat mm. teeri, riekko ja pyy – ne kaivautuvat lumikieppiin yön ajaksi. Osa pikkunisäkkäistä liikkuu talvella kaikkina vuorokaudenaikoina, keskitalven aikaan eräät ovat päivällä jopa aktiivisempia kuin yöllä. Jänis tarkenee avoimessa lumikuopassa, mutta sitä pienemmät maanisäkkäät lepäävät lämpimämmässä paikassa: joko lumen alla tai puussa olevassa kolossa tai pesässä. Oravan ollessa pesässään on lämpötila siellä 10-20°C kovallakin pakkasella. Lumen pinnalle noustaan keskitalvella vain harvoin, lähinnä etsimään ravintoa. Varsinkin metsämyyrän jälkiä lumella saattaa nähdä. Se käy jopa kiipeilemässä puissa, joista se etsii ravinnokseen mm. jäkälää ja silmuja. Pelto- ja lapinmyyrä syövät lumen alla puiden kuorta (pajut, haapa, koivu).
Avoimesti puiden oksilla yöpyvät mm. varislinnut ja petolinnut. Joidenkin pikkulintujen (tiaiset, punatulkku, hippiäinen) on arveltu hakeutuvan kovilla pakkasilla lumessa oleviin valmiisiin koloihin tai pikkunisäkkäiden lumikäytäviin. Puiden koloihin ja pönttöihin hakeutuvat yöksi mm. kaikki tikat ja useimmat tiaiset. Puiden kolot eivät ole oikeastaan yhtään ilmaa lämpimämpiä, mutta antavat tuulen suojan.
Monet eläimet joutuvat kulkemaan upottavassa lumessa omien tai toisten lajien jälkiä pitkin. Esim. jänis ja kettu tekevät tällä tavoin polkuja. Myös hirvi ja poro kulkevat lumessa usein peräkkäin säästääkseen energiaa.
Talvella käytettävissä oleva ravinto on niukkaa, yksipuolista ja usein energiaköyhää. Oravalta tai tikalta voivat loppua kävyt tai punatulkulta siemenet kesken talven. Vaikka esim. metsolle riittää männyn neulasia tai jänikselle lehtipuita, on tällainen ravinto aika energiaköyhää. Talvella monet eläimet syövät keräämiään ravintovarastoja. Joskus varastot on kuitenkin vaikea löytää tai toiset eläimet ovat voineet syödä ne. Kasvinsyöjien ravinto on talvella aivan erilaista kuin kesällä: paljon kuivempaa, kovempaa ja puisevampaa. Lisäksi suuri osa ravintokasveista on kokonaan lakastunut tai jäänyt lumen alle.
Jäniksen on talvella vaikeaa löytää riittävästi ravintoa. Tyypillistä jäniksen talviravintoa ovat pienet lumelle tippuvat puiden ja pensaiden (pajut, haapa ja raita) oksat silmuineen. Myös varvut kelpaavat, jos lumi ei peitä niitä. Jänis ruokailee yleensä illalla ja öisin. Jäniksen vaarallisin ja yleisin saalistaja on kettu. Rusakko on puolestaan jäniksen pahin kilpailija.
Havupuiden siemeniä syö Suomessa toistakymmentä eläinlajia. Käpylinnut, käpytikka ja orava käyttävät niitä pääravinnokseen, mutta myös urpiainen ja tiaiset saattavat syödä havupuiden siemeniä - jos pääsevät niihin käsiksi. Myös mm. metsämyyrä saattaa syödä kuusen kävyistä siemeniä. Rusakko ja peltopyy kaivavat pääasiassa pelloilla lumen alta vihreitä kasveja. Niille maistuvat etenkin syysviljojen oraat, mutta muukin vihreä kelpaa hyvin. Jos lumi on (suojasään jälkeen) liian kovaa, kaivaminen ei onnistu. Hätäravintoa löytyy talventörröttäjistä (siemeniä), latojen heinäkasoista tai puutarhoista (rusakko syö mm. hedelmäpuiden kuorta). Kumpikaan laji ei ole levinnyt Lappiin, jossa lunta on paljon ja pitkään. Tosin kohtuullinen ja pehmeämpi lumipeite antaa suojan lämmönhukkaa ja petoja vastaan.
Jotkin tasalämpöiset eläimemme – lepakot, siili, koivu- ja tammihiiri – vaipuvat talvihorrokseen. Niiden ruumiinlämpö laskee talven ajaksi lähelle 0-astetta, jossa se pysyttelee ruumiin rasvavarastojen energiantuoton ("palamisen") avulla. Jos vararavinto loppuu, lämpötila laskee liikaa, eläin kuolee.
Useimmat linnut liikkuvat talvella päivisin, kun taas suurin osa nisäkkäistä on yöaktiivisia. Lähes kaikki pöllöt saalistavat hämärän aikaan. Nisäkkäistä orava on päiväaktiivinen. Karhu, mäyrä ja supikoira nukkuvat talviunta, ja silloin niiden ruumiin lämpötila laskee muutamalla asteella. Näiden lajien olisi lyhytjalkaisina miltei mahdotonta liikkua lumessa ja löytää ravintoa. Lämpötilaa ylläpidetään käyttämällä rasvavarastoja.
