Talven tulon voi havaita hyvin aamuilmasta; maassa on huurretta, yöllä on ollut lähes pakkasta. Linnut värjöttelevät puiden oksilla ja pensaikoissa. Joskus sitä miettii kuinka nuo otukset selviävät ulkona päivin öin koko pitkän ja jäisen talven ajan. Linnuilla on kuitenkin keinonsa.
Monet pikkulinnut tulevat asutusten läheisyyteen talvipakkasilla, sillä täältä ne löytävät syötävää ja lämpöä. Kaupungeissahan ilma voi olla muutaman asteen lämpimämpää kuin maalla. Jotkut linnut lähtevät talvimatkoille etsimään ruokapaikkoja, mm. tilhet ja urpiaiset, sekä toisinaan tikat ja käpylinnut vaeltelevat parempien ruokamaiden toivossa. Pikkulinnuille talven kohtalokkainta aikaa on kuitenkin helmikuu, sillä ruokavarastot ovat jo ehtyneet ja pakkaset ovat usein kovimmillaan. Näin lokakuussa jotkin linnut (jotka ruokavastoja keräävät) kerkeävät vielä hamstrata itselleen siemeniä ja muuta ravintoa talveksi.
Pikkulintujen on talvella syötävä paljon, sillä energiaa kuluu runsaasti esim. ruumiinlämmön ylläpitämiseen. Talvella valoisa aika on lyhyt joten linnut joutuvat todenteolla etsimään ruokaa koko päivän. Jotkin linnut etsivät ruokaansa siksi myös aamu- ja iltapäivähämärässä. Lintujen ravinto on talvella yksipuolisempaa ja kuivempaa kuin kesällä. Esimerkiksi puiden ja talventörröttäjien siemenet maistuvat käpylinnuille, käpytikalle, punatulkulle, keltasirkulle jne. Pihlajanmarjat, monet erilaiset siemenet, kuivuneet sienet ja lintulaudanantimet ovat myöskin lintujen ruokalistalla.
Eläimet kasvattavat talviturkin, linnuille kasvaa puolestaan talvihöyhenet. Talvihöyhenet suojaavat lintua kylmältä, eristäen hyvin lämpöä ilmavuudellaan. Talvisin puiden oksilla istuvien lintujen voi nähdä pörhistävän höyheniään. Tällöin ilmaa menee höyhenten väliin ja sinne jäädessään se lämpenee ja pitää linnun lämpimänä. Öisin siipiveikot kätkevät usein päänsä siiven alle, jolloin pään huomattava lämpöhukka vähenee. Lintujen paleltumisen estää myös niiden rasvakerros. Yöllä linnut hakeutuvat parviin tai tiheisiin pensaikkoihin ja puihin. Ne viettävät yönsä myös mahdollisuuksien mukaan rakennusten onkaloissa. Jotkin linnut kaivautuvat hankeen, sillä lumen alla on lämpimämpää. Jotkin puolestaan hidastavat elintoimintojaan energian säästämiseksi. Jos aurinko sattuu pakkaspäivinä paistamaan pyrkivät linnut hyödyntämään sen säteilyenergiaa.
Eli ei linnuilta heti keinot lopu kovillakaan talvipakkasilla.
Lisää asiaa heti huomenna!!
Joitain linkkejä lintuihin liittyen:
Eläimet kasvattavat talviturkin, linnuille kasvaa puolestaan talvihöyhenet. Talvihöyhenet suojaavat lintua kylmältä, eristäen hyvin lämpöä ilmavuudellaan. Talvisin puiden oksilla istuvien lintujen voi nähdä pörhistävän höyheniään. Tällöin ilmaa menee höyhenten väliin ja sinne jäädessään se lämpenee ja pitää linnun lämpimänä. Öisin siipiveikot kätkevät usein päänsä siiven alle, jolloin pään huomattava lämpöhukka vähenee. Lintujen paleltumisen estää myös niiden rasvakerros. Yöllä linnut hakeutuvat parviin tai tiheisiin pensaikkoihin ja puihin. Ne viettävät yönsä myös mahdollisuuksien mukaan rakennusten onkaloissa. Jotkin linnut kaivautuvat hankeen, sillä lumen alla on lämpimämpää. Jotkin puolestaan hidastavat elintoimintojaan energian säästämiseksi. Jos aurinko sattuu pakkaspäivinä paistamaan pyrkivät linnut hyödyntämään sen säteilyenergiaa.
Eli ei linnuilta heti keinot lopu kovillakaan talvipakkasilla.
Lisää asiaa heti huomenna!!
Joitain linkkejä lintuihin liittyen:
http://www.birdlife.fi/index.shtml
http://ibc.lynxeds.com/
http://www.lintukuva.fi/lajikuvat/index.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti