Arvaa mikä kala!?
(oikea vastaus:) HAUKI
Sorvasella asustelee haukia. Ei ole varmaa tietoa kuinka paljon tai löytyykö kenties suurhaukea, mutta kalastajat ovat sieltä kuitenkin haukia saaneet.
Haukea tavataan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasiassa. Eräs syy hauen yleisyyteen lienee se, ettei hauki vaadi paljoakaan elinympäristöltään. Se ei ole turhan tarkka vesistöstä eikä vedenlaadusta. Hauki sietää rehevöitynyttä ja hapantakin vesistöä. Se viihtyy hyvin seisovissa vesissä. Hauki jättää voimakkaasti virtaavat kosket muille lohikaloille, mutta asuu mielellään myös voimakkaasti virtaavissa joissa. Hauki leviää hyvin vesistöstä toiseen. Joskus voi olla, että hauki ja ahven ovat pienen lammen ainoat kalalajit.
Haukien ulkonäkö:
Väri: -pohjaväri vihreä, -vatsa vaalea, -kyljissä vaalean vihreitä/kellertäviä raitoja tai pilkkuja
Rakenne: -suuri pää, -suuri kita, -suuret silmät, -terävät hampaat, -ruumiinrakenne solakka ja suht. virtaviivainen, -evät keskittyneet peräpäähän
Koko: Suurin osa haukipopulaation yksilöistä Suomessa noin 500g- 2kg ja pituudeltaan alle 100cm. Naaraat kookkaampia ja kasvavat nopeammin kuin urokset. Suomessa on kuitenkin joskus tavattu yli 13kg haukia ja pituudeltaan jopa 120cm yksilöitä. (ovat kuitenkin hyvin harvinaisia)
Hauki on petokala. Sen väritys soveltuu erinomaisesti vesikasvillisuudessa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen. Hauki vaanii saalistaan yleensä kivien, kasvien tai uppopuiden lomassa. Se lähtee "hiipimään" saalista kohden varovasti ja sopivalla etäisyydellä ollessaan se tekee hurjan äkkihyökkäyksen. Peräpäähän keskittyneet evät ovat petokaloille tyypillisiä, sillä ne mahdollistavat juuri nuo nopeat hyökkäykset saaliin kimppuun.
Hauki syö pienempiä kaloja, joskus sammakoita tai uivia myyriä. Suurhauet voivat popsia myös pienen vesilinnun poikasen. Pääasiassa hauki syö kuitenkin sitä kalaa jota sattuu olemaan eniten tarjolla. Lammessa se voi olla ahven, kun taas väljemmillä vesillä isommat lohikalat. Merissä tai vapailla vesillä elävät hauet voivat syödä myös pieniä parvikaloja, esim. muikkuja tai silakoita.
Vesistöissä hauella on erittäin tärkeä tehtävä rehevöitymisen hillitsijänä. Riittävät haukikannat pitävät särkikalat kurissa. Hauen saalisluettelo on laaja, ja se sopeutuu hyvin ravintokilpailuihin.
Olosuhteet ja ravinto vaikuttavat hauen kasvuun. Yleisesti hauki kasvaa kuitenkin koko ikänsä. Sen kasvu on nopeaa ja hyvä ravinto ja elinympäristö vauhdittavat sitä entisestään. Hauen kasvu voi kuitenkin hidastua tai tyssätä lähes kokonaan huonon ravintotilanteen, kovan kilpailun tai liian lämpimän veden vuoksi. Jos ja kun olosuhteet paranevat alkaa hauki taas kasvaa normaaliin tahtiin.
Ei kannata hämääntyä pienen lammen ulkonäöstä, sillä pikku lammessakin voi kasvaa oikea suurhauki. Ongelma voi kuitenkin piillä siinä, jos lammesta kalastetaan paljon riski hauen ruokapöytään joutumisesta ennen aikojaan kasvaa. Matalissa lammissa vesi myös lämpenee nopeasti pohjia myöten kesällä, jolloin veden lämpötila hidastaa hauen kasvua, eikä siitä silloin kasva suurhaukea niin nopeasti, jos ollenkaan.
Kalathan eivät talvellakaan yleisesti ottaen kasva. Niiden ravinnontarvekin on vain noin 1/10 kesäisestä. Talvisin ne ovat myös hyvin hidasliikkeisiä ja veden lähestyessä 0°C kalat voivat vaipua horrokseen.
Ruska hiipuu pikkuhiljaa pois. Sorvasella suuri osa puiden lehdistä on jo maassa. Pienen tuulen henkäyksen saattelemana alkaa kuulua kahinaa ja lehtiä tuntuu satavan taivaalta loputtomasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti